''Jos meen ennen sua sänkyyn, tuu kattoo kun mä nukun''

Nyt oon vietelly täällä Jenkkilässä vähän yli kuukauden ja ajan konsepti on hämmentävä. Tuntuu että aika vaa viilettää ohitse, mutta samalla oon kotiutunu tänne niin hyvin, että tuntuu kuin olisin ollu täällä vaikka kuinka kauan. 

Oon myös ehtiny käydä pari viikkoa koulussa joka on aivan massiivinen. Oon siis senior ja kaikki hämmentyy siitä että mulla on vielä 2 vuotta koulua jäljellä Suomessa. Ihmiset on tosi kiinnostuneita Suomesta, vaikka kaikki kysyykin että osaanko venäjää. Meillä on vaan 5 minuuttia aikaa tuntien välissä kävellä 300 kilometriä koulun päästä toiseen seuraavalle tunnille ja lounaalla ei oikeen ehi tehä mitään muuta kun syödä. Paitsi jos on minä, eikä saa hommattuu itteensä sinne systeemiin ja jää ilman ruokaa (älä huoli äiti, homma hoidossa). Suurin osa aineista on tosi kivoja vaikka matikka onkin yllättävän vaikeeta. Oon myös liittynyt drama clubiin että ois jotain tekemistä, koska tunnetusti meitsi ei urheile. Saadaan läksyjä niin paljon, että illat menee niitä tehdessä. Jos saisin Suomessa näin paljon läksyjä, haastaisin mun koulun oikeuteen tai vähintään lähettäsin raivoisan kirjeen Krista Kiurulle. 

Oon myös käyny ekassa fudispelissä ja ollut totaalisen pihalla, saanut ilmaisen caramel applen koska mulla oli euroja, käyny seikkailemassa ympäri naapurustoa, mut on tultu ryöstämään tunnilta suklaapirtelön kanssa, oon kävässy lento- ja jalkapallopeleissä, syönyt liikaa oreoita, käynyt shoppailemassa idahon suurimmassa kaupungissa ja eksynyt idahon suurimmassa kaupungissa, kiipeillyt katoilla etsien hyvää kuvauspaikkaa, löytänyt laulavan poron ja nauranu aivan liikaa. 

Ja jos on jotain kysyttävää niin kysykää ihmeessä! 


Stay awesome

-Iida